MILAN KUNDERA, VIIMEINEN MODERNISTI

Viimeinen modernisti avaa huikealla tavalla Kunderan romaanien labyrinttimaisia rakenteita. Teos on vakuuttavimpia lukemiani tutkielmia yksittäisen kirjailijan tuotannosta ja taustoista (...) Viimeinen modernisti on Milan Kunderan tuotannon loistava läpileikkaus, todellinen kulttuuriteko. Se on aarre jokaiselle Kunderan lukijalle.”
– Markku A. Kulmala, Ilkka 1.4.2005.

Liisa Saariluoma: Milan Kundera, viimeinen modernisti. Artes liberales -sarja.
Faros-kustannus Oy, Turku 2005. 330 s.
ISBN 952-99497-0-7

OSTA KIRJA suoraan kustantajalta hintaan 24,50 e

Vuonna 1929 syntynyt Milan Kundera on Ranskan ja koko Euroopan nykyromaanin tunnetuimpia hahmoja. Hän aloitti kirjailijan uransa Tšekkoslovakiassa, josta hän emigroitui Ranskaan vuonna 1975. Hän kirjoitti romaaninsa tšekiksi 1990-luvun alkuun asti ja sijoitti ne enimmäkseen Tšekkoslovakiaan tai tšekkiemigranttien piiriin. Kunderan tšekinkieliseen tuotantoon kuuluvat mm. Pila (1967, suom. myös nimellä Tšekkiläinen pila), Jäähyväisvalssi (1970), Naurun ja unohduksen kirja (1978) ja Olemisen sietämätön keveys (1983).

Viimeisen vuosikymmenen aikana Kundera on kirjoittanut teoksiaan suoraan ranskaksi. Tähän vaiheeseen kuuluvat romaanit Kiireettömyys (1995), Identiteetti (1998) ja Tietämättömyys (2000).

Liisa Saariluoman teos Milan Kundera, viimeinen modernisti on ainutlaatuinen opas merkittävän kirjailijan tuotantoon ja sen ymmärtämiseen. Milan Kundera on useissa yhteyksissä esitellyt itsensä ”Cervantesin perilliseksi” ja samalla modernin eurooppalaisen ihmisen puolustajaksi. Saariluoma selvittää tutkimuksessaan Kunderan romaanien käsityksiä modernin ihmisen mahdollisuuksista. Tutkimus valaisee myös Kunderan teosten yhteyttä eurooppalaisen romaanin perinteeseen ja erityisesti keskieurooppalaiseen modernismiin.

Liisa Saariluoma on Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori ja erikoistunut romaanin teoriaan ja historiaan.

Arvosteluja ja kirjoituksia teoksesta:

”Milan Kundera ei ole haudankaivajien kaveri”, Keskisuomalainen 2.3.2005 (arvostelu, kirj. Jorma Heinonen)
”Älyllisen seikkailun Eurooppa”, Kaleva 6.3.2005 (kirj. Petri Laukka)
”Ihmistä ei löydä hänen elämäntarinastaan”, Ilkka 1.4.2005 (kirj. Markku A. Kulmala)
”Kundera-ärsykkeitä”, Helsingin Sanomat 3.4.2005 (kirj. Jan Blomstedt)
”Kitschin aikakausi ja Cervantesin perinteen haaste”, Demari 26.5.2005 (kirj. Hannu Waarala)
”Autenttisen eurooppalaisen historia”, Kiiltomato 12.6.2005 (kirj. Arto Rintala)
”Tutkija taiteilijan opponenttina”, Turun Sanomat 9.4.2005 (kirj. Putte Wilhelmsson)